Metsämaan eliöyhteisöt ja ekosysteemit  

2. Maaperässä - palapelitehtävä
Palapelitehtävä havainnollistaa maaperän mosaiikkimaisen luonteen erityispiirteineen kolmessa eri elinympäristössä: luonnonmetsässä, avohakkuualueella ja ihmisen rakentamassa puistossa. Näillä elinympäristöillä on omat ympäristöä muokkaavat toimintonsa, jotka vaikuttavat lajimonimuotoisuuteen ja ekosysteemin toimintaan. Erityispiirteitä ja eroavaisuuksia päästään tutkimaan ensin perinteisen palapelin kokoamisella ja tämän jälkeen yhdistämällä eri toimintoja selityksineen koottuun elinympäristöön.

Tehtävän ajatuksena on koota ensin kunkin elinympäristön palapelit pienryhmissä ja tämän jälkeen, haastetasosta riippuen, lisätä kuvissa näkyville tapahtumille nimet ja/tai selitykset. Jokainen palapeli käydään yhdessä läpi ennen seuraavaa vaihetta.  

Ikä: Soveltuu kaiken ikäisille, ryhmän vanhetessa otetaan mukaan teoriaa lisääviä lisäosia (tekstilappuja) 
Aika: noin 45min, riippuen ikätaosta  

​Esivalmistelut: Tulosta, leikkaa, ja tarvittaessa laminoi, tehtävään tarvittavat osat (kts. alla). Yksi pienryhmä tarvitsee kutakin tulostetta yhden kappaleen: 

Palapelikuvat leikkausviivoilla: Puisto, Avohakkuualue, Luonnonmetsä.
TAI
Palapelikuvat ilman leikkausviivoja:
Puisto, Avohakkuualue, Luonnonmetsä

Lisäksi tarvitset: 
Kuvien tapahtumat ja selitykset sekä oikeat vastaukset. Huom. alakoululaisten kanssa riittää vasemmassa laidassa olevat tapahtumien nimet.

Vinkki! Askartelun vähentämiseksi voit myös pyytää oppilaita kirjoittamaan tapahtumien selitykset omaan vihkoonsa. Muista myös värikoodata tai merkata palat, jotka kuuluvat samaan palapeliin (me olemme käyttäneet samoja värikoodeja, kuin tekstiselityksissä). 

Voit tilata valmiit palapelit myös lähettämällä tiedostot palapelejä omista kuvista valmistavaan yritykseen, hakemalla löydät lukuisia vaihtoehtoja. Me olemme tilanneet palapelit.com sivustolta. 

Tunnin kulku: 
  • Johdatukseksi aiheeseen voidaan tutustua Metsämaan ekosysteemi -tiedetaustoitukseen. 
  • Ryhmätyö: Tehtävä on suunniteltu ryhmätyöksi, joten jaetaan luokka 2–5 henkilön ryhmiin. 
  • Aloitus: Tehtävä aloitetaan kokoamalla luonnonmetsäpalapeli. Kun palapeli on koottu ryhmän ikä- tai taitotasosta riippuen ryhmät pääsevät lisäämään kuvan numeroituihin kohtiin otsikkotekstit (kuvien tapahtumat-tiedostosta). Mikäli kyseessä ovat toisen asteen opiskelijat, voivat he yhdistää numeroituun A4-tiedostoon numeroa vastaavan otsikon ja tämän tapahtuman selityksen. Pienten oppilaiden kanssa yhteiseen läpikäyntiin voidaan siirtyä heti palapelin kasauksen jälkeen. 
  • Yhteinen purku: Käydään luonnonmetsäkuvan tapahtumat yhteisesti läpi ikätasoisesti. 
  • Seuraavaksi toistetaan vaihe sekä yhteinen koonti puistopalapelille ja lopuksi avohakkuualueen palapelille.  
  • Loppukoonnissa on erityisen tärkeää vertailla kaikkia kolmea maaperän elinympäristöä toisiinsa. Näin huomataan, mikä maaperässä muuttuu ihmisen vaikutuksen seurauksena. Keskitytään sekä eliöihin että maaperän rakenteen muutoksiin. 
    • ​Millainen maaperä oli eri kuvissa? Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä?
    • Millaisia eliöitä eri elinympäristöissä on? Miten ne voivat?
    • Vaikuttaako maaperän muokkaus eliöyhteisöjen toimintaan ja koostumukseen? Miten maaperän  kasvi- ja elälinyhteisöt vaikuttavat ihmisten ja muunlajisten terveyteen?
  • Vinkki! Avohakkuu-palapeliä voidaan myös käyttää eriyttämisen välineenä, jos tunnilla keskitytään muuten vertailemaan metsä-puisto kuvapareja. Näin saadaan lisähaastetta sitä tarvitseville. ​
Tehtävän taitotason vaihtelu:
Eskareiden / alakoulun alaluokkalaisten kanssa kootaan palapelit ja keskustellaan tapahtumista yhdessä.
Alakoulun yläluokkalaiset / yläkoululaiset lisäävät kuviin laminoidut tapahtumien nimet.
Yläkoululaiset (taitotasosta riippuen) / lukiolaiset yhdistävät kuviin myös pidemmät selitykset erilliselle paperille.
​– – – – – – – – – – 

Lähteet:

* Allen, J., & Zheng, B.‑X. (2021, November 8–10). Are dogs altering microbial communities and contributing to antibiotic resistance in urban park soil bacteria? Poster presented at People and Planet – From Theory to Solutions conference. http://hdl.handle.net/10138/339552 
 
* Banerjee, S., & van der Heijden, M. G. A. (2023). Soil microbiomes and one health. Nature Reviews Microbiology, 21(1), 6–20. https://doi.org/10.1038/s41579-022-00779-w 

*Douglas, A. E. (2018). Fundamentals of microbiome science: How microbes shape animal biology. Princeton University Press. https://doi.org/10.2307/j.ctt1ws7wc1 

*Francini, G., Hui, N., Jumpponen, A., Kotze, D. J., Romantschuk, M., Allen, J. A., & Setälä, H. (2018). Soil biota in boreal urban greenspace: Responses to plant type and age. Soil Biology and Biochemistry, 118, 145–155. https://doi.org/10.1016/j.soilbio.2017.11.019 
 
* Haahtela, T., Hanski, I., Von Hertzen, L., Jousilahti, P., Laatikainen, T., Mäkelä, M. J., Puska, P., Reijula, K., Saarinen, K., Vartiainen, E., Vasankari, T., & Virtanen, S. (2017). Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien torjumiseksi. Duodecim, 133(1), 19–26. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201704106035 

* Haahtela, T., Valovirta, E., Saarinen, K., Jantunen, J., Kauppi, P., Pelkonen, A., Lindström, I., Tommila, E., Petman, L., Ketola, T., Mäkinen-Kiljunen, S., Csonka, P., Hellemaa, P., Pajunen, S., Puolanne, M., Repo, I., Salava, A., Savolainen, J., Laatikainen, T., Linna, M., von Hertzen, L., Abdulla Hama Salih, K., Hannuksela, M., Vasankari, T., & Mäkelä, M. (2020). Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 muutti asenteita ja vähensi sairastavuutta. Suomen Lääkärilehti, 75(36), 1760–1769. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041410424 

* Huhta, V. (toim.), & Hallanaro, E.-L. (toim.). (2019). Elämää maan kätköissä. Gaudeamus. 

* Jousset, A., Rochat, L., Péchy-Tarr, M., Métraux, J.-P., & Keel, C. (2009). Predators promote defence of rhizosphere bacterial populations by selective feeding on non-toxic cheaters. ISME Journal, 3, 666–674. https://doi.org/10.1038/ismej.2009.26 

* Orgiazzi, A., Bardgett, R., Barrios, E., Behan-Pelletier, V., Briones, M., Chotte, J.-L., Deyn, G. B., Eggleton, P., Fierer, N., Fraser, T. D., Hedlund, K., Jeffery, S., Johnson, N., Jones, A., Kandeler, E., Kaneko, N., Lavelle, P., Lemanceau, P., Miko, L., & Wall, D. (2016). Global soil biodiversity atlas. European Commission. https://doi.org/10.2788/799182 

* Piattoni, F., Leonardi, P., & Zambonelli, A. (2014). Viability and morphology of Tuber aestivum spores after passage through the gut of Sus scrofa. Mycorrhiza, 24(6), 495–500. https://doi.org/10.1007/s00572-014-0577-7 

​* Tammisto, I., Fernandez Garcia, D., Hemming, E., & Kaarlejärvi, E. (2025). Sammalkerroksen, metsikön iän ja metsälannoituksen vaikutus typen kiertoon boreaalisissa metsissä / The effects of bryophyte layer, forest age and fertilization on nitrogen cycling in boreal forests. In J. Heinonsalo, N. Kyöstilä, S. Mattbäck, J. Pumpanen, S. Selonen, T. Törmänen, S. Velmala, S. Virtanen & T. Zhou (Eds.), Pro Terra No. 77: Terve maaperä ekosysteemipalveluiden tarjoajana – XIII Maaperätieteiden päivien abstraktit (7.–8.1.2025). Suomen Maaperätieteiden Seura ry / Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden osasto. https://www.salaojayhdistys.fi/wp-content/uploads/2025/01/Pro_Terra_77_elektroninen_abstraktikirja-VALMIS.pdf 
 
* Vestberg, M., & Timonen, S. S. (toim.). (2018). Rihman kiertämät: Kasvien ja sienten erottamaton elämä. Mauritz Vestberg. 
 ​