Kuka kaatoi mangopuun?
Avainlaji Mangopuu-tarinassa Otus oivalsi, että tiikerin katoaminen vaikutti metsän muihin lajeihin. Sellaisia lajeja, jotka vaikuttavat voimakkaasti oman elinympäristönsä toimintaan, kutsutaan usein avainlajeiksi. Tiikeriä pidetään avainlajina, mutta avainlaji voi olla myös hyvin pieni kuten sinisimpukka. Avainlajit voivat olla monenlaisia eliöitä: kasveja, eläimiä, sieniä tai esimerkiksi mikrobeja. Suomessa yksi esimerkki avainlajeista on metsähaapa. Haapa on tärkeä puu metsän eliöille. Nuorissa ja vanhoissa sekä elävissä ja kuolleissa haavoissa ruokailee ja asustaa suuri joukko erilaisia lajeja, jotka ovat siitä riippuvaisia. Esimerkiksi haavan latvassa kiipeilee lehtiä ahmivia perhosten toukkia. Rungon sisällä piileskelee kovakuoriaisten toukkia, jotka mutustavat puuainesta. Haavan oksat ja kuori ovat talvisin ravintoa hirvelle ja metsäjänikselle. Haavan rungolla kasvaa sammalia ja jäkäliä. Muutamat sienet elävät haavan kanssa symbioosissa, ne luovuttavat haavalle ravinteita ja vettä sekä saavat puulta vastineeksi sokereita. Lahottajasienet lahottavat vanhaa haapaa, ja tikat hakkaavat pesäkoloja haavan runkoon. Myöhemmin samoissa koloissa voi asustaa liito-orava. Esimerkkejä haavan seurassa viihtyvistä lajeista:
Toinen esimerkki Suomen luonnon avainlajeista on Itämeren kalliopohjiin kiinnittyvä sinisimpukka. Se on vain alle neljän senttimetrin pituinen eläin, mutta se esiintyy hyvin runsaana ja tarjoaa elinympäristön monille muille meren eliöille. Simpukan kuoreen voi tarrautua esimerkiksi leviä sekä äyriäisiin kuuluvia merirokkoja. Tyhjien simpukankuorien sisältä löytyy piilopaikkoja pienikokoisille eläimille. Sinisimpukat ovat myös vesilintujen ja kalojen ravintoa, niitä saalistavat muun muassa haahka, alli ja kampelat. On hyvä muistaa, että avainlaji on vain ihmisen kehittämä määritelmä, joka on osoittautunut joskus myös ongelmalliseksi. Tutkijat ovat olleet erimielisiä siitä, mitä lajeja voi kutsua avainlajeiksi. Eliöitä onkin nimetty avainlajeiksi vuosien aikana erilaisilla perusteilla. Emme vielä tunne kaikkia lajeja ja lajien välisiä vuorovaikutuksia, joten voi olla, että monia oman elinympäristönsä kannalta tärkeitä lajeja on vielä löytämättä tai jo tunnetun lajin tärkeys ja merkitys ymmärtämättä. Avainlaji-käsitteestä myös helposti unohtuu se, että vaikka jossain tilanteissa laji voi olla yhteisön kannalta tärkeämpi kuin toinen, jokaisella lajilla on aina myös itseisarvo eli jokainen laji on arvokas omana itsenään, riippumatta esimerkiksi sen hyödyllisyydestä ihmiselle. – – – – – – – – – – Lähteet: * Cottee‐Jones H.E.W. & Whittaker R.J. 2012. perspective: The keystone species concept: a critical appraisal. Frontiers of Biogeography 4: 117–127. * Keto-Tokoi P. & Siitonen J. 2021. Puiden asukkaat - Suomen puiden seuralaislajit. Gaudeamus. * Tieteen termipankki: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:avainlaji * Viitasalo M. ym. (toim.) 2017. Meren aarteet - Löytöretki Suomen vedenalaiseen meriluontoon. Gaudeamus. |
|
– – – – – – – – – –
Opetusmateriaalimme on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 kansainvälisellä lisenssillä: http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/. Voit siis käyttää materiaalejamme vapaasti, kuitenkin muistaen mainita meidät alkuperäisenä tekijänä. Sosiaalisen median julkaisuissa pyydämme tägäämään projektimme: Instagram: @evolution_in_action, Facebook: @evoluutiopajat, Twitter: @EvoWorkshops. Jos käytät materiaalejamme opetuksessasi, kuulemme mielellämme terveisiä ja palautetta. Voit tägätä meidät sosiaalisessa mediassa tai lähettää sähköpostia: [email protected] Evoluutiopajat-logo: jpeg, eps |