Eliöyhteisöt ja evoluutio: Resurssikilpailupeli
|
Pelin ohjeet
Tämä peli havainnollistaa, miten kilpailu voi vaikuttaa ekosysteemeihin. Pelin aikana osallistujat oppivat, miten resurssien, kuten ravinnon, määrä voi vaikuttaa lajien menestymiseen ja miten kilpailu voi vaikuttaa eliöyhteisöjen rakenteeseen. Peliin tarvittavat materiaalit: A) Ei kilpailua resurssista -tilanne (3 pelaajaa): 8 valkoista paperimassapalloa 8 mustaa paperimassapalloa 8 keltaista paperimassapalloa 8 punaista paperimassapalloa 8 sinistä paperimassapalloa 3 syvää paperilautasta 1 muovilusikka 2 haarukkaa 2 veistä eläinkortit / elämäkortit sekuntikello B) Kilpailu resurssista -tilanne (3 pelaajaa): 4 valkoista paperimassapalloa 4 mustaa paperimassapalloa 4 keltaista paperimassapalloa 4 punaista paperimassapalloa 4 sinistä paperimassapalloa 3 syvää paperilautasta tms. 1 muovilusikka 2 haarukkaa 2 veistä eläinkortit / elämäkortit sekuntikello Pelin aloitus: Osallistujat jaetaan pienryhmiin joko A) ei kilpailua resurssista tai B) kilpailu resurssista. Asettele pallot pöydälle. Pallot pysyvät helpommin pöydällä, jos laitat alle palan liukuestemattoa. Anna kaikille osallistujille eläinkortti (susi, kettu, ilves), kolme elämäkorttia sekä lautanen ja lusikka, jolla voi kerätä palloja omalle lautaselle. Jos osallistujia on enemmän kuin kolme, voit lisätä pelipöytiin neljännet pelaajat. Valitse hänelle satunnaisesti eläinkortti ja lisää palloja pöytään. Uutta kilpailijaa kohden palloja lisätään ”ei kilpailua”- ryhmissä 12 kappaletta ja ”kilpailu”-ryhmässä 6 kpl. Pallojen väri puolestaan määräytyy nostetun eläinkortin mukaan, siten että jokaista eläimen käyttämää väriä tulee tasamäärä. Pelin kulku: Pelin ideana on selviytyä hengissä vuosista eli pelikierroksista hengissä. Sitä varten jokaisen pelaajan tulee kerätä omassa eläinkortissa näkyvien värien osoittamia palloja. Pallot symboloivat eläimen käyttämiä resursseja kuten ravintoa tai sopivaa pesäpaikkaa. Mikäli aikaa peliin on käytettävissä runsaasti (2x45min), voi pelin pelata jokaisella ryhmällä ensin ”Ei kilpailua”-tilanteella ja tämän jälkeen ”Kilpailu”-tilanteella. Jos aikaa on vähemmän, jaetaan pienryhmät samanaikaisesti ”Ei-kilpailua” ja ”Kilpailu”-ryhmiksi. 1. Jokaisen pelaajan tulee kerätä omassa eläinkortissa näkyvien värien osoittamia palloja (esim. ilves kerää keltaisia ja sinisiä palloja, mutta kettu saa kerätä sinisiä, mustia ja punaisia palloja) 2. Jokaisella eläimellä on omat ruokailutottumuksensa. Esimerkiksi kettu voi kerätä mustia, punaisia ja sinisiä palloja. Susi voi kerätä valkoisia ja punaisia palloja. Ilves voi kerätä keltaisia ja sinisiä palloja. 3. Jokaisella eläimellä on omat sopeumansa ruoan keräämiseen; kettu: yksi lusikka, susi: kaksi haarukkaa ja ilves: kaksi veistä. Huom. yksi aterin/käsi. 4. Osallistujilla on rajattu aika (30 sekuntia) jokaisessa kierroksessa pallojen keräämiseen. Pelin ohjaaja voi lyhentää tai pidentää kierroksen peliaikaa ryhmän vaatimalla tavalla. Mikäli pelaajat ovat oikein ketteriä, peliaika voi olla jopa vain 10 sekuntia, tai jos palloja on pöydällä vielä runsaasti 30 sekunnin kohdalla voi aikaa pidentää. 5. Jokainen eläin aloittaa pelin kolmella elämäkortilla (3 sydänkorttia). Selviytyäkseen kierroksesta eliölajin tulee kerätä vähintään viisi palloa. Jos osallistuja kerää kolme palloa yli tämän viiden, hän saa lisäelämän, mikä tarkoittaa, että lisääntyminen on onnistunut! 6. Peli kestää 4–6 kierrosta, ja jokainen kierros kestää noin 30 sekuntia. Elämäkorttien pisteytys: Kierroksen jälkeen lasketaan lautasella olevien omaan ruokavalioon sopivien pallojen määrä. Alle 5 palloa -> eläin menettää yhden elämän (populaatio heikkenee huonon vuoden vuoksi) 5 palloa -> elämät pysyvät samana 8 palloa -> eläin saa yhden elämän lisää (lisääntyy menestyksekkäästi) 11 palloa -> eläin saa kaksi elämää lisää 14 palloa -> eläin saa kolme elämää lisää Molempien kierrosten jälkeen pelin tuloksista piirretään kuvaaja. Tämän voi tehdä itse käsin piirtämällä tai vaikkapa käyttämällä Exceliä. – – – – – |
Kuvat:
EI KILPAILUA yksilöiden määrä kasvaa ajassa. Aluksi koko ryhmällä (kolme pienryhmää) oli pelaamassa 3 ilvestä, 3 kettua ja 3 sutta, jokaisella 3 elämäkorttia. Viidennen kierroksen jälkeen ilveksillä oli yhteensä 18, punaketuilla 17 ja susilla 22 elämäkorttia. Eli tilanteessa, missä on paljon resursseja, yksilöiden määrä ajan kuluessa (eli pelikierrosten lisääntyessä) kasvaa. KILPAILU -tilanteessa yksilöiden määrä laskee ajan (eli pelikierrosten) kuluessa. Pelin alussa elämäkorttien perusteella oli 3 ilvestä, 3 punakettua ja 3 sutta (jokaisella lajilla 3 elämäkorttia). Viidennen kierroksen jälkeen ilveksillä oli yhteensä 9, ketuilla 2 ja susilla 15 elämäkorttia. |
|
Kuvien piirtämisen jälkeen voidaan pohtia yhdessä seuraavia asioita:
Pelin mahdollisia sovelluksia: Esimerkiksi ihmisen toiminta voi vaikuttaa eliöyhteisöihin lisäämällä tai vähentämällä kilpailua (esim. elinympäristöjen huonontuminen ja sitä kautta ravinnon tai pesimäpaikkojen vähentyminen). Tätä voi demonstroida poistamalla tai lisäämällä kesken pelin resursseja (esim. kaiken värisiä palloja yhtä paljon lisää/pois – tai vain joitain värejä lisää/pois). Miten tämä vaikuttaa lajien välisiin kilpailusuhteisiin? |
|
– – – – – – – – – –
Materiaalia opetuksen tueksi ja inspiraatioksi: Teokset: * Peter R. Grant ja B. Rosemary Grant: 40 Years of Evolution: Darwin´s Finches on Daphne Major Island. Princeton University Press. 2014. Videot: * Fuse School: Competition and Natural Selection * Fuse School: Evolution by Natural Selection-Darwin´s Finches |