Kuka kaatoi mangopuun?

Sukupuutot

​Sukupuutto tarkoittaa häviämistä. Kun tietty eliölaji häviää maapallolta niin, että viimeinenkin yksilö on kuollut, silloin eliölaji on kuollut sukupuuttoon.
Sukupuutot voivat olla luonnollinen osa lajien ja maapallon kehityshistoriaa.

Viimeisten 450 miljoonan vuoden aikana on ollut viisi sukupuuttoaaltoa, joiden aikana on hävinnyt kerralla valtavan paljon eliölajeja. Yksi sukupuuttoaalloista tapahtui 66 miljoonaa vuotta sitten liitukauden lopussa, jolloin suurin osa dinosauruslajeista hävisi maapallolta. Yksi pienikokoisten dinosaurusten sukupuunhaara (Theropoda, Avialae) kuitenkin selvisi tästä mullistuksesta. Tämän dinosaurusryhmän sukulinja jatkuu edelleen muodostaen maapallon nykyisen monimuotoisen lintulajiston. Tärkeimpänä syynä dinosaurusten ja lukuisten muiden samaan aikaan eläneiden lajien häviämiseen pidetään asteroidin törmäämistä maapalloon ja siitä seuranneita tai samanaikaisesti tapahtuneita nopeita muutoksia ympäristöolosuhteissa maapallolla johtuen esimerkiksi tulivuorten purkauksista. Näihin nopeisiin muutoksiin monien sen hetkisten eliöiden oli vaikea sopeutua. Elämä maapallolla on toipunut jokaisen sukupuuttoaallon jälkeen, mutta se on ollut hidasta. On kestänyt miljoonia vuosia ennen kuin lajeja on jälleen ollut yhtä runsaasti kuin ennen tuhoisia tapahtumia.

Tällä hetkellä on käynnissä kuudes sukupuuttoaalto ja sen on aiheuttanut ihmisen toiminta maapallolla. Sukupuuttoja tapahtuu nyt paljon nopeammin kuin ennen ihmisen vaikutusta. Tutkijat puhuvat myös yleisemmin luontokadosta. Luontokato tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden heikentymistä maapallolla. Luonnon monimuotoisuuteen kuuluvat erilaiset elinympäristöt, erilaiset kasvit, eläimet ja muut eliöt sekä eliöyksilöt, joilla on erilaisia geenejä.

Viimeisten 50 vuoden aikana maapallon luontoa ovat muuttaneet eniten:

1. Elinympäristöjen hävittäminen: esimerkiksi metsiä on raivattu viljelyalueita ja karjanhoitoa varten.
2. Eläinten, kasvien ja muiden eliöiden metsästys, pyynti sekä keräys: lajeja on esimerkiksi metsästetty ja kalastettu liian paljon.
3. Ilmastonmuutos ja siitä johtuvat sään ääri-ilmiöt kuten kuivuus.
4. Saastuminen: esimerkiksi ilmansaasteet ja meriin kerääntyneet muoviroskat.
5. Haitalliset ihmisten siirtämät vieraslajit, kuten agakonna Australiassa.

Tulevia sukupuuttoja voidaan estää ja luontokatoa voidaan hidastaa tai jopa osittain pysäyttää, jos pystymme ripeään yhteistyöhön. Monimuotoisen luonnon säilyttämiseksi tarvitaan tutkimustietoa, valtioiden yhteisiä päätöksiä, rahoitusta sekä meiltä kaikilta sellaisia tekoja, jotka ovat ympäristön kannalta hyviä ja kestäviä.

Mitä päättäjien, yritysten ja meidän maan asukkaiden tulisi tehdä:

• Perustetaan lisää luonnonsuojelualueita. Suomessa tämä tarkoittaa, että esimerkiksi suojellaan ripeästi jäljellä olevat vanhat metsät sekä muut tärkeät elinympäristöt.
• Hillitään ilmastonmuutosta esimerkiksi vaihtamalla uusiutuviin energianlähteisiin ja vähentämällä energiankulutusta arjessamme.
• Hyvitetään luonnolle aiheutettuja haittoja: esimerkiksi väistämättömän rakentamisen aiheuttamaa haittaa on tärkeää korvata suojelemalla luontoa toisella alueella.
• Vähennetään kulutusta: ei osteta jokaista tavaraa tai vaatetta, jota meidän tekee mieli, vaan mietitään, mikä on todella tarpeellista ja voisiko sen ostaa käytettynä, tai lainata.
• Syödään useammin kasvisruokaa lihan sijasta.
• Estetään vieraslajien leviämistä: esimerkiksi poistetaan haitallisiksi vieraslajeiksi todettuja kasveja, jotka ovat ihmisen vaikutuksesta levinneet luontaisen esiintymisalueensa ulkopuolelle ja valtaavat kasvutilaa alueen alkuperäiseltä kasveilta köyhdyttäen monimuotoisuutta.
  
  

Tuleeko sinulle mieleen muita keinoja, joilla voimme auttaa muita eläimiä, kasveja tai meidän yhteisiä elinympäristöjämme säilymään?

– – – – – – – – 
​
Lähteet ja lisää tietoa aiheesta:

Videot ja audiot:
* Helsingin yliopisto, Tiedekulma 2021: Luontokadon ratkaisijat -ohjelmasarja
* Helsingin yliopisto 2021. Utelias mieli -podcast. Jakso 19: Saimaannorpan suojelu ei riitä – miten luontokato pysäytetään?
* Moilanen A. 2021: Mitä on ekologinen kompensaatio? Tiedekulma, Helsingin yliopisto.

Tietokirjoja lapsille ja nuorille:
* Ertimo Laura & Ahokoivu Mari 2021. Aika matka! Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus. Into Kustannus Oy.
“Monipuolinen lasten ja nuorten tietokirja globaaleista luontokadon syistä ja ratkaisuista. Ala- ja yläkouluihin.”
* Koivisto Aura & Vanas Anu 2020. Kadonneet eläimet. Minerva Kustannus Oy.
“Kuvitettu tietokirja eläimistä, jotka ovat kuolleet sukupuuttoon. Lyhyet tarinat soveltuvat mainiosti ääneen luettaviksi. Varhaiskasvatukseen ja alakouluihin.”

Artikkelit:
* Ceballos G., Ehrlich P.R. & Raven P.H. 2020. Vertebrates on the brink as indicators of biological annihilation and the sixth mass extinction. PNAS. www.pnas.org/cgi/doi/10.1073/pnas.1922686117
* Chiarenza A.A., Farnsworth A., Mannion P.D., Lunt D.J., Valdes P.J., Morgan J.V. & Allison P.A. 2020. Asteroid impact, not volcanism, caused the end-Cretaceous dinosaur extinction. PNAS 117: 17084–17093. www.pnas.org/cgi/doi/10.1073/pnas.2006087117
* Díaz S., Settele J., Brondízio E.S., Ngo H.T., Agard J., Arneth A., Balvanera P., Brauman K.A., Butchart S.H.M., Chan K.M.A., Garibaldi L.A., Ichii K., Liu J., Subramanian S.M., Midgley G.F., Miloslavich P., Molnár Z., Obura D., Pfaff A., Polasky S., Purvis A., Razzaque J., Reyers B., Chowdhury R.R., Shin Y-J., Visseren-Hamakers I., Willis K.J. & Zayas C.N. 2019. Pervasive human-driven decline of life on Earth points to the need for transformative change. Science 366, doi:10.1126/science.aax3100.
* Forslund T. 2021. Kiertotalous on avain luontokadon pysäyttämiseen. https://www.sitra.fi/artikkelit/kiertotalous-on-avain-luontokadon-pysayttamiseen/
* Heikkilä M. 2021. Sukupuuttoaaltoja on ollut aina, mikä nyt on toisin? https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luontokato/sukupuuttoaaltoja-ollut-aina-mika-nyt-toisin
* IPBES 2019. Global assessment report of the Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services. Brondízio E. S., Settele J., Díaz S., Ngo H. T. (eds). IPBES secretariat, Bonn, Germany.
* IUCN 2007. Species Extinction - The Facts.
* IUCN 2012. IUCN Red List Categories and Criteria: Version 3.1. Second edition. Gland, Switzerland and Cambridge, UK.
* Kotiaho J. S., Ahlvik L., Boström C., Bäck J., Herzon I., Jokimäki J., Kallio K. P., Kulmala L., Lehikoinen A., Nieminen T. M., Oksanen E., Pappila M., Pöyry J., Saarikoski H., Sinkkonen A., Sääksjärvi I. & Ketola T. 2021. Keskeiset keinot luontokadon pysäyttämiseksi. Luontopaneelin viestit hallituksen puoliväliriiheen. Suomen Luontopaneelin julkaisuja 2/2021. doi: https://doi.org/10.17011/jyx/SLJ/2021/2.

​– – – – – – – – – – 
Opetusmateriaalimme on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 kansainvälisellä lisenssillä: http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/.
Voit siis käyttää materiaalejamme vapaasti, kuitenkin muistaen mainita meidät alkuperäisenä tekijänä. Sosiaalisen median julkaisuissa pyydämme tägäämään projektimme: Instagram: @evolution_in_action, Facebook: @evoluutiopajat, Twitter: @EvoWorkshops.
​Jos käytät materiaalejamme opetuksessasi, kuulemme mielellämme terveisiä ja palautetta. Voit tägätä meidät sosiaalisessa mediassa tai lähettää sähköpostia: evoluutiopajat@gmail.com

Evoluutiopajat-logo: jpeg, eps