Symbioosi
|
Lisätietoja Sienijuurien salaisuudet
-muistipelin sienilajeista – – – – – – – – – – Männynherkkutatti (Boletus pinophilus) ja mäntym (Pinus sylvestris) Männynherkkutatti kasvaa kangasmetsissä ja muodostaa sienijuuria männyn kanssa. Männynherkkutatti on ruokasieni. Kokeile niiden paahtamista öljyssä kuumalla pannulla, mausteeksi suolaa – herkullista!
– – – – – – – – Haavanpunikkitatti (Leccinum albostipitatum) ja haapa (Populus tremula) Haavanpunikkitatti kasvaa metsissä haapojen lähettyvillä ja muodostaa sienijuuria haapojen kanssa. Haavanpunikkitatti on ruokasieni, joka täytyy kypsentää hyvin ennen käyttöä.
– – – – – – – – Koivunpunikkitatti (Leccinum versipelle) ja koivut (Betula sp.) Koivunpunikkitatti kasvaa kangasmetsissä, puistoissa ja tunturikoivikoissa muodostaen sienijuuria koivujen kanssa. Koivunpunikkitatti on ruokasieni, joka täytyy kypsentää hyvin ennen käyttöä.
– – – – – – – – Lehtikuusentatti (Suillus grevillei) ja lehtikuusi (Larix sp.) Sienet voivat muodostaa sienijuuria myös viljeltyjen, ulkomaisten puulajien kanssa. Lehtikuusentatti kasvaa lehtikuusimetsiköissä, puistoissa ja pihoissa. Sen isäntäpuuna on usein lehtikuusi, mutta se pystyy muodostamaan sienijuuria myös douglaskuusen kanssa. Joillekin sienille on annettu nimi sen puulajin mukaan, jonka kanssa niiden on havaittu muodostavan sienijuuria. Nimi ei välttämättä paljasta koko totuutta, sillä sienilajin nimeämisen jälkeen voi tulla lisää tietoa lajin elinympäristöistä sekä siitä, että kyseinen laji voikin muodostaa sienijuuria myös toisen puulajin kanssa. Lehtikuusentatti on ruokasieni.
– – – – – – – – Voitatti (Suillus luteus) ja mänty (Pinus sylvestris) Voitatti kasvaa kangasmetsissä, puistoissa, pihoissa sekä polkujen ja teiden varsilla. Se muodostaa sienijuuria männyn kanssa. Voitatti on ruokasieni.
– – – – – – – – Sikurirousku (Lactarius camphoratus) sekä kuusi (Picea abies), mänty (Pinus sylvestris) ja koivut (Betula sp.) Sikurirousku esiintyy lehdoissa ja lehtomaisissa kuusikoissa. Saaristossa se kasvaa myös koivu- ja mäntymetsissä. Sikurirousku muodostaa sienijuuria kuusen, männyn ja koivujen kanssa. Se on ruokasieni, jota ei tarvitse esikäsitellä keittämällä.
– – – – – – – –
Männynleppärousku (Lactarius deliciosus) ja mänty (Pinus sylvestris) Männynleppärousku kasvaa kangasmetsissä ja puistoissa kalkkipohjaisilla alueilla. Se muodostaa sienijuuria männyn kanssa. Leppärouskujen nimi ei siis ole peräisin siitä, että ne muodostaisivat sienijuuria lepän kanssa, vaan leppärouskut on nimetty niiden maitiaisnesteen punertavanoranssin värin mukaan. Ennen vanhaan leppä on ollut kiertoilmaus verelle. Männynleppärousku on ruokasieni, jota ei tarvitse esikäsitellä.
– – – – – – – – Kangasrousku (Lactarius rufus) sekä mänty (Pinus sylvestris) ja koivut (Betula sp.) Kangasrousku kasvaa kangasmetsissä sekä myös rämeillä ja tunturikoivikoissa. Se muodostaa sienijuuria männyn ja koivujen kanssa. Kangasrousku on ruokasieni, mutta se tarvitsee esikäsittelyn keittämällä. Sieniruokien ystäville vinkiksi, kangasrousku on erinomainen suolasieni!
– – – – – – – – Karvarousku (Lactarius torminosus) ja koivut (Betula sp.) Karvarousku kasvaa tuoreissa ja lehtomaisissa kangasmetsissä, korvissa sekä tunturikoivikoissa. Se muodostaa sienijuuria koivujen kanssa. Karvarousku on ruokasieni, mutta se tarvitsee esikäsittelyn keittämällä.
– – – – – – – – Haaparousku (Lactarius trivialis) sekä koivut (Betula sp.) ja kuusi (Picea abies) Sienen nimessä oleva puulaji ei aina paljasta symbioosin toista osapuolta. Esimerkiksi haaparouskun nimi liittyy sienen väriin. Haaparousku kasvaa havu- ja lehtimetsissä, korvissa sekä tunturikoivikoissa, ja muodostaa sienijuuria ainakin koivujen ja kuusen kanssa. Haaparousku on ruokasieni, mutta se tarvitsee esikäsittelyn keittämällä.
– – – – – – – – Keltahapero (Russula claroflava) ja koivut (Betula sp.) Keltahapero kasvaa monenlaisissa metsissä, puistoissa ja tunturikoivikoissa. Se muodostaa sienijuuria koivujen kanssa. Keltahapero on ruokasieni, jota ei tarvitse esikäsitellä.
– – – – – – – – Kangashapero (Russula decolorans) sekä mänty (Pinus sylvestris) ja tunturikoivu (Betula pubescens subsp. czerepanovii) Kangashapero kasvaa kangasmetsissä muodostaen sienijuuria männyn kanssa. Pohjois-Suomessa kangashapero kasvaa myös tunturikoivikoissa, joissa se muodostaa sienijuuria tunturikoivun kanssa. Kangashapero on ruokasieni, jota ei tarvitse esikäsitellä.
– – – – – – – – Viinihapero (Russula vinosa) sekä kuusi (Picea abies), mänty (Pinus sylvestris) ja koivut (Betula sp.) Viinihapero kasvaa kangasmetsissä, joissa se muodostaa sienijuuria kuusen ja männyn kanssa. Viinihaperoita kasvaa myös tunturikoivikoissa, siellä ne muodostavat sienijuuria koivujen kanssa. Viinihapero on ruokasieni, jota ei tarvitse esikäsitellä.
– – – – – – – – Punakärpässieni (Amanita muscaria) sekä koivut (Betula sp.) ja mänty (Pinus sylvestris) Punakärpässieni on myrkyllinen sieni, joka kasvaa monenlaisissa metsissä sekä puistoissa ja pihoissa. Se muodostaa sienijuuria koivujen ja männyn kanssa. Punakärpässienen tieteellisen nimen lajinimi 'muscaria' muistuttaa latinan sanaa 'musca', joka tarkoittaa kärpästä. Marja Härkönen (2018) kertoo Sienilehdessä, että punakärpässienen nimi saattaa viitata ihmiseen, joka on ”vähän vinksahtanut” eli ”hänellä on kärpäsiä päässä”. Härkösen mukaan nimi saattaa viitata myös sienen käyttöön. Hienonnetuista punakärpässienistä on valmistettu kärpäsmyrkkyä Venäjällä. Punakärpässienessä on muun muassa iboteenihappo- ja muskimoli-nimisiä myrkyllisiä aineita. Ihmisellä punakärpässienen myrkyt vaikuttavat keskushermostoon. Myrkytys aiheuttaa sekavan olon sekä kouristuksia.
– – – – – – – – Mustavahakas (Hygrophorus camarophyllus) ja kuusi (Picea abies) Mustavahakas kasvaa havumetsissä ja muodostaa sienijuuria ainakin kuusen kanssa. Sillä on hieman makeahko, hunajan tyyppinen tuoksu. Mustavahakas on ruokasieni, jota ei tarvitse esikäsitellä.
– – – – – – – – Punavyöseitikki (Cortinarius armillatus) ja koivut (Betula sp.) Lehti- ja sekametsissä sekä tunturikoivikoissa kasvava punavyöseitikki muodostaa sienijuuria koivujen kanssa. Punavyöseitikki on ruokasieni, mutta se pitää pystyä erottamaan tappavan myrkyllisestä suippumyrkkyseitikistä ja muista seitikkilajeista. Siksi sen keräämistä ruokasieneksi ei suositella. Sen sijaan punavyöseitikkiä voi hyödyntää lankojen värjäämisessä, siitä saa kaunista roosaa värisävyä.
– – – – – – – – Karhunseitikki (Cortinarius brunneus) ja kuusi (Picea abies) Karhunseitikki kasvaa kuusimetsissä, joissa se muodostaa sienijuuria kuusen kanssa. Karhunseitikkiä ei käytetä ruokasienenä.
– – – – – – – – Suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus) ja kuusi (Picea abies) Suippumyrkkyseitikki kasvaa havumetsissä ja soiden laitamilla, joissa se muodostaa sienijuuria kuusen kanssa. Suippumyrkkyseitikki on tappavan myrkyllinen sieni. Se sisältää orellaniini-nimistä myrkyllistä ainetta, joka vaurioittaa munuaisia ja maksaa.
– – – – – – – – Limanuljaska (Gomphidius glutinosus) ja kuusi (Picea abies) Limanuljaska on nimensä mukaisesti limainen. Erityisen limainen on nuori sieni, jonka lakkia peittää läpinäkyvä limakalvo. Vanhemmankin sienen lakki ja jalka ovat limapintaisia. Limanuljaska kasvaa tuoreissa ja lehtomaisissa kangasmetsissä, joissa se muodostaa sienijuuria kuusen kanssa. Limanuljaska on ruokasieni.
– – – – – – – –
Keltavahvero eli kantarelli (Cantharellus cibarius) ja koivut (Betula sp.) Keltavahveron tutumpi nimi on kantarelli. Se kasvaa lehdoissa ja kangasmetsissä, joissa se muodostaa sienijuuria ainakin koivujen kanssa. Kantarelli on ruokasieni, jota ei tarvitse esikäsitellä.
– – – – – – – – Männynsuomuorakas (Sarcodon squamosus) ja mänty (Pinus sylvestris) Männynsuomuorakas kasvaa kangasmetsissä, joissa se muodostaa sienijuuria männyn kanssa. Vanhoja männynsuomuorakkaita voi hyödyntää lankojen värjäämisessä, niistä saa sinistä väriä. Männynsuomuorakas on ruokasieni.
– – – – – – – – Lampaankääpä (Albatrellus ovinus) ja kuusi (Picea abies) Suurin osa käävistä on sieniä, jotka lahottavat puita ja puuainesta. Muutamat lajit, kuten lampaankääpä, muodostavat puiden kanssa sienijuuria. Kuusimetsissä esiintyvä lampaankääpä kasvaa maassa ja muodostaa sienijuuria kuusen kanssa. Lampaankääpä on ruokasieni, jota ei tarvitse esikäsitellä.
|
|
|
Opetusmateriaalimme on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 kansainvälisellä lisenssillä: http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/.
Voit siis käyttää materiaalejamme vapaasti, kuitenkin muistaen mainita meidät alkuperäisenä tekijänä. Sosiaalisen median julkaisuissa pyydämme tägäämään projektimme: Instagram: @evolution_in_action, Facebook: @evoluutiopajat, Bluesky: @evoluutiopajat.bsky.social. Jos käytät materiaalejamme opetuksessasi, kuulemme mielellämme terveisiä ja palautetta. Voit tägätä meidät sosiaalisessa mediassa tai lähettää sähköpostia: [email protected] Evoluutiopajat-logo: jpeg, eps |