Värikkäät eliöt
ja niiden
käyttäytyminen
etäopetusmateriaaleja
Valitse ja muokkaa harjoituksia omien tarpeidesi mukaisesti. Mukana on sekä tiede- että taidepainotteisia tehtäviä, jotka soveltuvat esimerkiksi ympäristöopin, biologian, maantiedon, kuvaamataidon, äidinkielen ja matematiikan tunneille. Kaikissa tehtävissä voi olla hyödyllistä tutustua aluksi tiedejohdantoon eläinten suojavärityksestä ja eri tavoista puolustautua petoja vastaan.
– – – – – – – – – – 1. Tiedejohdanto Vuorovaikutteisessa tiedejohdannossa (+ diat) pohditaan yhdessä selityksiä sille, miksi eliöille on kehittynyt niin monia eri tapoja puolustautua ja suojautua saalistusta vastaan. Miten eliöt voivat viestiä värityksellään? Diat voi ladata suoraan sivuiltamme yllä olevasta linkistä ja ne voi käydä läpi eri videoneuvottelusovellusten avulla (esim. Zoom, Meet tai Teams). Vaihtoehtoisesti oppilaat voivat lukea tiedejohdannon läpi itsenäisesti, koska siitä löytyvät sekä diat että niihin liittyvät tekstit. (Voit jättää välistä varoitusväripeliin liittyvät diat tai voit käydä ne läpi oppilaiden kanssa.) Pohjustukseksi sopii lisäksi Ötökkäakatemian videot Värikäs peto-saalissuhde ja Puolustusyhteistyö. – – – – – – – – – – 2. Aistiympäristö ja sen viestit Kuten ihmiset, myös muut eläimet ohjautuvat ympäristössä aistiensa avulla, lukemalla ympäristön välittämiä viestejä. Vaikka muut kuin ihmiset eivät käytä verbaalista kieltä viestien välittämiseen, kommunikoivat ne monin eri tavoin (esimerkiksi varoitusväriensä avulla) ja heillä voi olla myös oma kieli, jota me ihmiset emme vain ymmärrä. Jokapäiväisessä elämässämme verbaaliset vihjeet ja puhe saattavat hallita käytöstämme, kommunikointiamme ja ympäristömme lukemista, mutta samanaikaisesti ohjaudumme myös muiden havaintojen avulla. Entä jos jättäisimme sanallisen viestinnän hetkeksi ja kokeilisimme havainnoida mitä muita viestejä saamme ympäristöstämme. Minkälaisia tietoja ympäristöstä silloin nousee esiin, ja miten ohjaudumme siinä? Tarvikkeet: Muistiinpanovälineet (kyniä ja paperia). Mene ulos kodin läheiseen ympäristöön tutkimaan aistiympäristöä. Valitse mahdollisimman rauhallinen paikka joka mahdollistaa hiljaisen työskentelyn. Sovi vanhempien kanssa alue, jolla liikut ja ota mukaan muistiinpanovälineet. Tehtävä: Millaisia viestejä ympäristö välittää? Mitkä värit, muodot, hajut tai äänet vetävät sinua puoleensa? Entä työntävät luotaan? Liiku ympäristössä ja tee kuvallisia ja sanallisia muistiinpanoja aistimistasi tunnelmista ja havainnoista. Aikaa työskentelyyn olisi hyvä varata vähintään 20 minuuttia, sillä aistiympäristöön virittyminen vie oman aikansa. Tehtävän voi aloittaa pienellä rauhoittumishetkellä, jossa ollaan lyhyt aika silmät kiinni, hiljaa, laskeutuen omaan kehoon ja kuulostellen ympäristöä. Mitä havaitsit? Löytyikö tutusta ympäristöstä jotakin uutta tai erikoista? – – – – – – – – – – 3. Omituisten eliöiden kerho Toteutuksen apuna voi käyttää muistiinpanoja tehtävästä Aistiympäristö ja sen viestit. Tehtävä: Luo piirtäen tai maalaten oma kasvi tai eläin, joka käyttää joko suojaväritystä tai varoitussignaaleja saalistajia vastaan. Keneltä se suojautuu tai ketä se yrittää houkutella luokseen? Millaisia muotoja, hajuja, värejä, ääniä tai muita keinoja se käyttää? Millaisessa ympäristössä se elää? Voit käyttää apuna ulkoa keräämiäsi aistimuistiinpanoja ja johdannossa oppimaasi. Valitse työskentelyyn niin iso paperi kuin kotoa löytyy - voit liioitella mittasuhteissa! Keksi lopuksi eliöllesi nimi. Jos aikaa on enemmän, työskentely voi tapahtua myös ulkona, veistomateriaaleja käyttäen. Työskentelytapa voi olla pieni installaatio tai eliöveistos, johon voi käyttää esimerkiksi narua, ulkoa löytyviä oksia, maaleja, muovailuvahaa tai savea. Installaatio tai veistos toteutetaan paikkasidonnaisesti suoraan ulos, samalle alueelle jossa tehtiin ensimmäinen tehtävä ja josta oppilas voi valita itseään kiinnostavan elinympäristön eliölleen. Työskentelyn lopuksi oppilas voi ottaa kuvan teoksestaan ja opettaja voi koota niistä esimerkiksi virtuaalisen taidepolun luokan Peda.net-sivuille. – – – – – – – – – – 4. Ikkunani tarina Tämä harjoitus on erityisesti niille lapsille ja nuorille, jotka eivät voi mennä ulos. Tämän tehtävän voi yhdistää Omituisten eliöiden kerho -tehtävään ulkona tehtävien tarkkailujen sijaan. Pyydä oppilaita valitsemaan parit, joiden kanssa he työskentelevät: Asetu mukavasti ikkunan ääreen ja tarkkaile huolellisesti maailmaa ulkona ainakin 10 minuutin ajan. Mitä merkkejä keväästä näet? Mitkä kukat kukkivat ensin? Näetkö lintuja? Millaisia kasveja ja puita näet? Pystytkö näkemään hyönteisiä lentämässä tai ryömimässä ikkunalaudallasi tai läheisessä puussa? Tunnistatko mitä ne ovat? Millaisia värejä tai liikkeitä näet? Millainen sää on? Oppilaat voivat tehdä havaintoja näkemästään. Tämän jälkeen he kirjoittavat pienen tarinan tai kuvaelman, jossa kuvailevat ikkunasta näkyneet asiat niin yksityiskohtaisesti kuin pystyvät. Vanhempien, kirjojen ja internetin avulla he voivat myös yrittää tunnistaa lajien nimiä, jotka näkivät ja sisällyttää ne tarinaan. Kun ikkunan tarina on kirjoitettu, he voivat vaihtaa ne parinsa kanssa (sähköposti, Peda.net, WhatsApp-viesti). Nyt sinulla on parisi kirjoittama tarina. Lue kuvaus huolellisesti ja sulje silmäsi. Yritä kuvitella näkymä mahdollisimman tarkasti. Ota paperi ja värejä (voit valita itse haluatko maalata tai piirtää) ja kuvaa paperille ystäväsi ikkunan tarina mahdollisimman tarkasti. Kun olet valmis, ota työstäsi kuva ja lähetä se takaisin ystävällesi. Oppilaat voivat myös ottaa valokuvia ikkunansa näkymästä ja opettaja voi julkaista niitä yhdessä piirrosten kanssa esim. luokan Peda.net-sivuilla. – – – – – – – – – – 5. Bongaa pihan ötökät ja muut eläimet! Näissä alla kuvattavissa harjoituksissa oppilaat voivat tehdä omia havaintoja hyönteisistä ja muista eliöistä ulkona tai omalla parvekkeella sekä harjoitella samalla tieteellisen aineiston keräämistä. Voit lisätä tai vähentää vaikeustasoa riippuen siitä, onko kyseessä ensimmäisen luokan vai lukion oppilaat. Tiedejohdannosta voit oppia, että eläimet voivat varoittaa värityksellään esimerkiksi pahasta mausta tai myrkyllisyydestään, olla mahdollisimman huomaamattomia, naamioitua joksikin ei kiinnostavaksi, kuten oksaksi tai linnunkakaksi tai huijata olevansa vaarallisempia kuin ovatkaan (esim. ampiaista esittävä kukkakärpänen tai käärmettä esittävä perhosen toukka). Suojaväritys on kuitenkin kaikista yleisin tapa suojautua pedoilta. Voit myös katsoa pohjustukseksi Ötökkäakatemian videot Värikäs peto-saalissuhde ja Puolustusyhteistyö. Kuinka monta suojavärillistä ja varoitusvärillistä eliötä sekä ’huijaria’ löydät valitsemaltasi ulkoilualueelta? Mitä näistä olettaisit löytyvän eniten? Minkä väriset ja kokoiset eliöt oli helppo havaita? Minkä näköisten eliöiden etsimisessä kesti vähiten aikaa? Voit laittaa havaintosi ylös lomakkeelle tai voit tehdä sen perusteella omat muistiinpanot vihkoon tai paperille. Voit verrata omia havaintojasi luokkatovereiden kanssa: Olivatko havaintosi samanlaisia kuin muilla? Erosivatko erilaiset saalistajalta suojautumistavat eri ympäristöissä? Lisätehtävä: Kun huomaat pihassa olevan eliön (esimerkiksi päiväperhosen tai vihreän toukan) mittaa miten kaukaa sen huomasit. Voit mitata matkan mittanauhan avulla tai laskemalla kuinka monta askelta tälle välille mahtuu. Laita etäisyys ylös. Minkä väriset eliöt huomasit kauempaa ja minkä väriset vasta läheltä? Millaisia ääniä eliö päästi kun lähestyit sitä vai oliko se hiljaa? Entä millä tavoin eliö lähti karkuun vai oliko se vain paikallaan? Miten huomasit eliön? Alakouluikäisten oppilaiden kanssa voi keskittyä siihen, mitä eri värisiä hyönteisiä, nisäkkäitä, lintuja ja matelijoita ulkoa löytyi, mitkä olivat helppoja löytää – mitkä taas vaikeita? Löytyikö jokin, mitä ei ensin tunnistanut eläimeksi? Esimerkiksi tikkua matkiva toukka. Yläkoulun ja lukion oppilaat voivat kerätä omia aineistoja sekä piirtää niiden pohjalta erilaisia kuvaajia (esim. pylväs- ja piirakkadiagrammeja) sekä analysoida tuloksia vertaamalla luokkakavereidensa kuvaajia omiinsa. Kuinka suuri osuus löytämistäsi eliöistä oli varoitusvärillisiä, kuinka moni suojavärillisiä? Kuinka kaukaa keskimäärin huomasitte kirkkaasti värittyneet eliöt ja kuinka kaukaa keskimäärin havaitsitte suojavärilliset eliöt? Samoin johdantodiojen perusteella oppilaat voivat harjoitella tutkimushypoteesien tekemistä ennen aineiston keräämistä ja tarkastella tutkimusaineistonsa perusteella niiden toteutumista. – – – – – – – – – – 6. Sohvamatkalle luontoon Tässä tehtävässä voit tutustua kasvillisuusvyöhykkeisiin, eliömaantieteeseen ja eläinten käyttäytymiseen sekä harjoitella omien havaintojen tekemistä eläinten käyttäytymisestä. Valitse alla olevista luontokameroista 3-5 eri eläintä, joiden käyttäytymistä seuraat. Voit kerätä jokaisesta eläimestä aikabudjetteja. Aikabudjetit ovat yksi eläinten käyttäytymisen tutkimuksen perustyökaluja. Siinä tutkija tarkkailee eläimen käyttäytymistä tietyn ajan (esimerkiksi 10 min), jonka aikana hän kirjaa ylös kuinka monta minuuttia eläin käyttää eri toimintoihin. Tässä joitain linkkejä, mistä löydät luontokameroita: Luontokameroita Suomesta Luontokameroita Virosta Luontokameroita Afrikan eläimistä Luontokameroita lintujen pesiltä Luontokameroita ympäri maailman A) Mitä eläinkameroita seurasit? Kirjoita eläinlajit ylös omaan vihkoon. B) Mitä tarkkailemasi eläimet tekivät? (Kuvaa mitä eläimet tekivät ja kirjoita havaintosi vihkoosi.) Kuinka monta minuuttia eläin käytti lepäämiseen, syömiseen, poikasten hoitamiseen, ravinnon hankintaan, reviirin vahtimiseen (johonkin muuhun – mihin?). Onko tarkkailemasi eläin päivä- vai yöaktiivinen? Mikä kellonaika on siellä missä eläimesi on sinun tutkimuksesi aikana? C) Tutustu lajien levinneisyysalueisiin etsimällä siitä tietoja internetistä. Esimerkiksi Wikipediasta löydät monen eläimen levinneisyysalueen tai englanniksi tietoa löytyy myös (valitettavasti) IUCN punaiselta listalta, jonne moni kameroissa kuvattava laji kuuluu: https://www.iucnredlist.org. Muista merkitä ylös, mitä lähdettä käytit. D) Maapallo jaetaan erilaisiin kasvillisuusvyöhykkeisiin. Etsi tietoa, mikä on kasvillisuusvyöhyke? Entä miltä kasvillisuusvyöhykkeeltä voit löytää valitsemasi eläinlajit? Käytä tätä kuvaa apuna. E) Piirrä lempilajisi ja miltä sen elinympäristö näyttää (vinkkejä saat lajisi kasvillisuusvyöhykkeen kuvauksesta). Voit myös yrittää löytää lisää tietoa internetin ja kirjojen avulla valitsemastasi lajista: millaiset sen elintavat ovat tai mitä se käyttää ravinnokseen? Onko se esimerkiksi kasvinsyöjä, lihansyöjä vai raadonsyöjä? Lisätehtävä: Voit kerätä aikabudjetin lemmikistäsi tai perheesi jäsenestä. Kuinka monta minuuttia perheenjäsenesi käyttävät makaamalla sohvalla tai käyttämällä kännykkää? – – – – – – – – – – Meistä olisi ihana nähdä näiden harjoitteiden lopputuloksia! Jos julkaisette niitä Instagramissa tai Twitterissä niin voitte merkata meidät julkaisuun (Twitter: @EvoWorkshops, Instagram: #evolution_in_action ). Voitte myös lähettää meille valokuvan sähköpostilla ([email protected]). Ikkunani tarina -tehtävän ikkunanäkymät voit merkata #storyofmywindow. |
|
Opetusmateriaalimme on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 kansainvälisellä lisenssillä: http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/.
Voit siis käyttää materiaalejamme vapaasti, kuitenkin muistaen mainita meidät alkuperäisenä tekijänä. Sosiaalisen median julkaisuissa pyydämme tägäämään projektimme: Instagram: @evolution_in_action, Facebook: @evoluutiopajat, Bluesky: @evoluutiopajat.bsky.social. Jos käytät materiaalejamme opetuksessasi, kuulemme mielellämme terveisiä ja palautetta. Voit tägätä meidät sosiaalisessa mediassa tai lähettää sähköpostia: [email protected] Evoluutiopajat-logo: jpeg, epsps |